Paikallismuseopäivä Leppävirran kotiseutumuseolla: teemana kansallispuvut

Pohjois-Savon alueella järjestettiin tänä kesänä ensimmäisen kerran maakunnallinen paikallismuseopäivä. Päivän tarkoituksena on nostaa esille pohjoissavolaisia kotiseutu- ja paikallismuseoita ja niiden monipuolista tarjontaa. Leppävirralla paikallismuseopäivää vietettiin lauantaina 3.7. ja teemana oli kansallispuvut.

Leppävirran museon sisäänkäynti

Paikallismuseopäivä Leppävirran kotiseutumuseolla. Kuva Anssi Toivanen

Leppävirran kotiseutumuseo sijaitsee Leppävirran kirkon vieressä. Viljamakasiinina toiminut rakennus muutettiin museokäyttöön 1950-luvun lopulla. Museon kokoelmaan kuuluu n. 3000 esinettä sekä n. 7000 valokuvaa, jotka esittelevät pitäjän historiaa, elinkeinoja ja kulttuuria kivikaudelta nykyvuosikymmenille. Kirjaston kotiseutukokoelmaan kuuluu museon valokuva-, piirros- ja asiakirjakokoelmia sekä skannattuja pienpainatteita. Kotiseutukokoelmasta löytyy myös veteraanien ja evakkojen haastatteluja. Museon kokoelmiin voi tutustua kesäisin kotiseutumuseossa joka päivä klo 12-16 ja ympärivuotisesti verkossa sekä kirjaston kotiseutukokoelmassa.

Leppävirran kotiseutumuseo

Kotiseutumuseo 60-luvun alussa. Kuva Kotiseutumuseon kuvakokoelma

Leppävirran kansallispuku täytti viime kesänä 50 vuotta. Tarkoitus oli esitellä uutta ja vanhaa pukua Leppävirtapäivän yhteydessä 4.6.2020 ja laittaa ne esille kotiseutumuseoon, mutta koska tilaisuus peruttiin koronaepidemian vuoksi, teimme kansallispukuaiheisen videon. Tänä kesänä Leppävirran kansallispuvut ovat vihdoinkin esillä kotiseumuseossa ja siksi otimme paikallismuseopäivän teemaksi kansallispuvut. Yhdistimme päivään myös  kansallispuvun syntymäpäivän kunniaksi vietettävän kansallispukutuuletuksen.

Kansallispukuisia naisia

Kuvassa vasemmalta lukien Leppävirran, Etelä-Pohjanmaan ja Raja-Karjalan kansallispuvut. Kuva Anssi Toivanen

Kansallispukutuuletuksia on järjestetty ympäri Suomea jo vuodesta 2010. Tsaaripariskunta vieraili Suomessa 5.8.1885 ja sen kunniaksi Suomen naiset lahjoittivat keisarinnalle soutuveneen. Veneen souti juhlapaikalle kahdeksan neitoa kansallispuvuissa, jotka edustivat eri maakuntia. Hallitsijaparia oli vastassa rannalla yli satahenkinen kansallispukuinen joukko. Tätä päivää voi pitää kansallispuvun syntymäpäivänä. Leppävirrallakin on vietetty kansallispuvun syntymäpäivää jo neljä kertaa.

Sisäkuva kotiseutumuseosta.

Juhlavieraita kotiseutumuseon tiloissa. Kuva Anssi Toivanen

Paikallismuseopäivän ohjelmassa oli luento Leppävirran kansallispuvuista. Ennen luentoa paikallaolijat esittelivat omat pukunsa ja kertoivat niiden historiasta. Ilahduttavasti mukana oli myös tuunaa mun perinne -tyylisesti pukeutuneita henkilöitä, eli oli otettu vaatetuksen osaksi jokin kansallispukuun kuuluva elementti. Nykyään tällaista yhdistelmää ei katsota karsaasti, vaan osataan iloita värikkäästä, runsaasta kansallispukuperinteestä.

Juhlakulkue

Juhlakulkue Alapihan kartanolle. Kuva Anssi Toivanen

Luennon jälkeen lähdimme kulkueena tutustumaan Alapihan kartanoon. Jouko Laitinen ja Kirsi Moisander Alapihan kartanon ystävistä esittelivät meille kunnostettua kartanoa ja kertoivat sen mielenkiintoisesta historiasta.

Kartanon juhlasali

Kahvihetki kartanon juhlasalissa. Kuva Anna Kaisa Piispanen

Lopuksi asetuimme yhteiskuvaan viehättävään Tildan kamariin.

Yhteiskuva kansallispukuisista vieraista

Yhteiskuva kansallispukuisista vieraista. Kuva Anssi Toivanen

Leppävirran kirjaston kotiseutukokoelmissa on useita kirjoja, joista löytyy tietoa Alapihan kartanon historiasta, uusimpana tänä vuonna ilmestynyt Anne Mustosen kirjoittama Alapihasta Alapihaan : Leppävirran Sipi Mustosen suvun vaiheita 1600-luvun alkupuolelta lähtien.

Toivottavasti koronaepidemia hellittää ensi kesään mennessä, jotta voimme juhlistaa paikallismuseopäivää isommallakin joukolla.

Leppävirran kansallispuku 50 vuotta

Leppävirran ensimmäisen kansallispuvun suunnittelivat leppävirtalaislähtöinen taiteilija, mallipiirtäjä Siiri Brunou ja pukuhistorioitsija Tyyni Vahteri 1920-luvulla. Ilmeisesti leppävirtalaisia esikuvakankaita ei ollut saatavilla, sillä puvun raidoitus oli lainattu naapuripitäjien kankaista, samoin kuin liivin malli. Leppävirtalaisinta puvussa oli tykkimyssy, johon oli kirjottu lepän käpykuvioita.

Kansallispukuinen nainen istuu kädet sylissään. Hänellä on valkoinen pusero, raidallinen liivi ja hame. Puserossa on pieni, hopeinen solki.

Leppävirran vanha kansallispuku. Kuva Anssi Toivanen

Tätä ensimmäistä pukua ei valmistettu kovin paljon. Kotiseutumuseosta löytyy yksi puku, joka on mahdollisesti tehty 1930-luvulla. Mystisesti sen värit ovat paljon valjummat kuin alkuperäisluonnoksissa.

Vasemmalla Leppävirran ensimmäinen kansallispuku 1930-luvulta. Oikealla puvun uusittu versio.

Leppävirran vanha ja uusi kansallispuku rinnakkain. Kuva Anna Kaisa Piispanen

Leppävirran matkailu- ja kotiseutulautakunnan ja museonhoitaja Lyyli Sutisen toimesta vanha kansallispuku haluttiin uudistaa. Sen luonnokset lähetettiin Kansallismuseoon ja kysyttiin, voisiko se olla esikuvana uudelle puvulle. Kansatieteilijä Toini-Inkeri Kaukonen suunnitteli puvun uudelleen vuosina 1969-70. Paita, huivi ja tykkimyssy säilyivät entisellään. Liivin malli ja kankaan raidoitus suunniteltiin paikallisten esikuvien mukaisiksi.

Kansallispukuisia naisia Leppävirran kirkon edustalla. Kuva Anssi Toivanen

Leppävirran kansallispuvusta on kaksi värivaihtoehtoa; neitosille ja nuorille vaimoille heleämpi sinivihreä kangas, vanhemmille tummempi siniruskea. Heleämpi versio yleistyi, ja se tunnetaan nykyään Leppävirran kansallispukuna.

Leppävirran kansallispuku esiteltiin ensimmäisen kerran kotiseutujuhlissa kesäkuussa 1970.


Leppävirran kirjasto teki kansallispuvun syntymäpäivän kunniaksi virtuaalisen Tarinakoukun, joka julkaistiin Leppävirta-päivänä 4.6.2020.